Yasunari Kawabata

| syntymäpaikka = Osaka, Japanin keisarikunta | kuolinaika = | kuolinpaikka = Zushi, Japani | ammatit = kirjailija | kansallisuus = Japani | äidinkieli = | aikakausi = | tyylilajit = | aiheet = | suuntaus = | debyyttiteokset = | tuotannon kieli = | puoliso = | lapset = | vanhemmat = | palkinnot = Nobelin kirjallisuuspalkinto (1968) | ehdokkuudet = | uskonto = | sivusto = | huomioita = }} Yasunari Kawabata (, 14. kesäkuuta 1899 Osaka – 16. huhtikuuta 1972 Zushi) oli japanilainen kirjailija, joka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1968.

Kawabatan vanhemmat kuolivat hänen ollessaan lapsi ja hänen isoisänsä kasvatti hänet maaseudulla. Hän opiskeli Tokion yliopistossa vuosina 1920–1924. Kawabatan proosa on niukkaa ja runollista. Kawabata oli Japanin Pen-klubin puheenjohtaja ja edisti japanilaisen kirjallisuuden käännöksiä länsimaisille kielille. Hän kirjoitti tekstinsä seisoma-asennossa. Vuonna 1953 Kawabatasta tuli Japanin taideakatemian jäsen.

Kawabata tuomitsi itsemurhat Nobel-palkintopuheessaan, mutta silti itse mahdollisesti teki itsemurhan neljä vuotta myöhemmin vuonna 1972. Itsemurhaan ryhtyminen saattoi johtua hänen ystävänsä, japanilaiskirjailija Yukio Mishiman itsemurhasta, josta Kawabatan sanottiin nähneen painajaisia yli 300 kertaa peräkkäin. Lisäksi Kawabatan terveys oli jo pitkään ollut huono, sillä hän kärsi Parkinsonin taudista. Kawabatan leski ja läheiset ystävät eivät ole kuitenkaan hyväksyneet ajatusta itsemurhasta. He katsovat, että kuolema oli onnettomuus. Tätä tukee se, ettei Kawabata jättänyt minkäänlaista viestiä läheisilleen. Wikipedian tuottama